[takaisin]

YKSINÄISIÄ PIRUPARKOJA säv/san Jarkko Ojutkangas sov Tohtori No

sulla oli koko talven sama villapaita koulussa
näin kun sitä tuuletettiin sunnuntaina kuistilla
kun mä luokses pyöräilin ja maata näytti maaliskuu
mulla oli ylioppilaskirjoitukset keväällä
tiesin ilman ennustajaa etten niistä selviä
menin sahalle töihin kun en tiennyt muutakaan

yksinäisiä piruparkoja me oltaisiin
jos ei toisistamme pidettäisi kii
yksinäiset piruparat muistakaa
voi onni suosia muutakin kuin rohkeaa

kyläkaupan yläkertaan vie natisevat rappuset
kuulen läpi radion kun sä tuut ja huokaiset
onko päivä ollut pitkä mä tiedän että on
sä aukaisit ikkunan mulle maailmaan
jota koskaan minä en väsy katsomaan
kun puserosi alta maata näyttää maaliskuu

yksinäisiä piruparkoja me oltaisiin
jos ei toisistamme pidettäisi kii
yksinäiset piruparat muistakaa
voi onni suosia muutakin kuin rohkeaa

yksinäisiä piruparkoja me oltaisiin
jos ei toisistamme pidettäisi kii
yksinäiset piruparat muistakaa
voi onni suosia muutakin kuin rohkeaa